Mitäs muutakaan sitä tekisi yli 11 tunnin junamatkan aikana kuin lukisi ja kirjoittaisi blogia. :D
Perjantaina tosiaan oli aika blogien täytteinen päivä sillä suoritin ammattiosaamisen näyttöä pitämällä blogipajaa. Tuossa pajassa kävi viisi ihmistä kirjoittelemassa blogeihinsa omista harrastuksistaan sekä ottamassa kuvia koulustamme ja liittivät ne blogeihinsa kuvateksteineen. Tuotoksena oli kirjoituksia mielenkiintoisista harrastuksista ja vielä sitäkin mielenkiintoisempia kuvia. Yllätyin suuresti kuinka taiteellisia ja hienoja kuvia he onnistuivatkaan ottamaan niin arkisesta asiasta kuin meidän koulumme.
Nyt tässä matkustaessani lueskelinkin noita kirjoituksia, joita en ollut aiemmin kerennytkään lukea... Ja mielenkiintoisia tekstejä olivatkin.
Mutta tosiaan kun tässä tätä aikaa on vielä vaikka kuinka paljon, niin pitihän siitä osa edes käyttää blogin kirjoittamiseen. Viime päivityksestä kun on jo aivan liian kauan. Matkaa jäljellä vielä monta sataa kilometriä ja 10 tuntia 33 minuuttia. Kyllä matkustaminen on sitten ihanaa! Mutta niinhän se menee kun suomen poikki ei pahemmin itä-länsi suunnassa junaratoja mene niin vaihtia pitää käydä hakemassa melkein Helsingistä asti. Eli kierretään nyt sitten etelän kautta, vaikka pohjoiseen päin pitäisikin päästä. Mutta jos sitä joskus aamuyön tunteina kotiin asti pääsen voin olla onnellinen ja virittäityä vihdoin joulutunnelmaan.
Joten hyvää joulua vaan kaikille!
maanantai 19. joulukuuta 2011
keskiviikko 9. marraskuuta 2011
Elokuvat
Millainen on kiinnostava juoni? Sanoisin, että mielenkiintoinen, yllättävä ja mukaansatempaava.
Hyvän elokuvan juoni etenee vauhdikkaasti eikä jumita paikoillaan. Ja mitä yllättävämpiä tilanteita tai käänteitä elokuvassa on sitä parempi. Hyvällä ja mielenkiintoisella juonella varustetun elokuvan katselua ei haluaisi keskeyttää hetkeksikään, vaikka se olisi kuinka välttämätöntä tahansa. Jos nukahdat jotain elokuvaa ensimmäistä kertaa katsoessasi, elokuvan juoni tuskin on mitenkään mielenkiintoinen.
Esimerkkinä tähän tositapahtuma: Joskus lukio aikanani lähdettiin koko koulu katsomaan paikallisesta bändistä kertovaa elokuvaa. Ennen elokuvan alkua kaikki olivat innoissaan, kerrankin jotain vaihtelua tavalliseen luokassa istumiseen. Veikkaanpa ettei kukaan meistä ollut kuullutkaan koko bändistä ennen elokuvan katselua, jos sitä nyt sellaiseksi voi edes kutsua... Sillä jo ennen elokuvan puoltaväliä suurin osa paikalle tulleista nukkui, kirjaimellisesti nukkui. Niin myös minä. Eikä tosin mikään ihmekään, en ole eläessäni nähnyt tylsempää elokuvaa. Paras kohta, ja varmasti myös odotetuin, oli lopputekstit.Voisi sanoakin, että elokuva oli todellinen pettymys, eikä varmasti vastannut kenenkään odotuksia. Ja kaikki olisivat varmasti keksineet paljon parempaakin käyttöä sille muutamalle eurolle, jonka saimme tästä "huvista" maksaa...
Mielestäni hyvässä elokuvassa täytyy olla edes vähän jotain todellisen tuntuista eli jokin kohta elokuvasta voisi oikeasti tapahtua / olla tapahtunut. Hyvän tai paremminkin loistavan elokuvan loputtua toivookin näkevänsä vielä lisää, koska elokuva on loppunut aivan liian pian.
Elokuvan esittettelyteksin tulee olla mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, sen lukiessasi haluat ehdottomasti nähdä kyseisen elokuvan. Teksti ei saa paljastaa liikaa elokuvan juonesta, mutta silti sen tulisi kertoa tarpeeksi. Samat asiat pätevät myös trailereihin.
Suorastaan vihaan sellaisia tekstejä, joissa on melkeinpä paljastettu jo elokuvan loppuratkaisu tai kaikki käänteet. Toinen ärsyttävä esittelyteksi on sellainen jossa ei kerrota elokuvasta yhtikäs mitään, kerrotaan kyllä elokuvan näyttelijät ja mitä kaikkia palkintoja tai ehdokkuuksia se on saanut jne. Mutta itse elokuvasta ei sanota yhtään mitään.
Viime aikoina olen huomannut katsovani yhä enemmän elokuvia, joissa on jo ennestään minulle tuttuja näyttelijöitä. Saatankin päättää katsoa jonkin elokuvan ihan vain sen takia, lukematta edes esittelytekstiä, että kyseinen näyttelijänä on siinä. Tällä keinolla olenkin löytänyt kaikista mielenkiintoisimmat elokuvat viime aikoina.
Toisaalta taas jos huomaan elokuvan olevan luokiteltu kauhuleffaksi, jätän sen hyvin todennäköisesti katsomatta, ihan sama sitten kuinka mielenkiintoinen esittelyteksti tai traileri elokuvalla onkin. Mielstäni kauhuleffat kun eivät ole ollenkaan pelottavia, ne ovat korkeintaan ällöttäviä.
Hyvän elokuvan juoni etenee vauhdikkaasti eikä jumita paikoillaan. Ja mitä yllättävämpiä tilanteita tai käänteitä elokuvassa on sitä parempi. Hyvällä ja mielenkiintoisella juonella varustetun elokuvan katselua ei haluaisi keskeyttää hetkeksikään, vaikka se olisi kuinka välttämätöntä tahansa. Jos nukahdat jotain elokuvaa ensimmäistä kertaa katsoessasi, elokuvan juoni tuskin on mitenkään mielenkiintoinen.
Esimerkkinä tähän tositapahtuma: Joskus lukio aikanani lähdettiin koko koulu katsomaan paikallisesta bändistä kertovaa elokuvaa. Ennen elokuvan alkua kaikki olivat innoissaan, kerrankin jotain vaihtelua tavalliseen luokassa istumiseen. Veikkaanpa ettei kukaan meistä ollut kuullutkaan koko bändistä ennen elokuvan katselua, jos sitä nyt sellaiseksi voi edes kutsua... Sillä jo ennen elokuvan puoltaväliä suurin osa paikalle tulleista nukkui, kirjaimellisesti nukkui. Niin myös minä. Eikä tosin mikään ihmekään, en ole eläessäni nähnyt tylsempää elokuvaa. Paras kohta, ja varmasti myös odotetuin, oli lopputekstit.Voisi sanoakin, että elokuva oli todellinen pettymys, eikä varmasti vastannut kenenkään odotuksia. Ja kaikki olisivat varmasti keksineet paljon parempaakin käyttöä sille muutamalle eurolle, jonka saimme tästä "huvista" maksaa...
Mielestäni hyvässä elokuvassa täytyy olla edes vähän jotain todellisen tuntuista eli jokin kohta elokuvasta voisi oikeasti tapahtua / olla tapahtunut. Hyvän tai paremminkin loistavan elokuvan loputtua toivookin näkevänsä vielä lisää, koska elokuva on loppunut aivan liian pian.
Elokuvan esittettelyteksin tulee olla mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, sen lukiessasi haluat ehdottomasti nähdä kyseisen elokuvan. Teksti ei saa paljastaa liikaa elokuvan juonesta, mutta silti sen tulisi kertoa tarpeeksi. Samat asiat pätevät myös trailereihin.
Suorastaan vihaan sellaisia tekstejä, joissa on melkeinpä paljastettu jo elokuvan loppuratkaisu tai kaikki käänteet. Toinen ärsyttävä esittelyteksi on sellainen jossa ei kerrota elokuvasta yhtikäs mitään, kerrotaan kyllä elokuvan näyttelijät ja mitä kaikkia palkintoja tai ehdokkuuksia se on saanut jne. Mutta itse elokuvasta ei sanota yhtään mitään.
Viime aikoina olen huomannut katsovani yhä enemmän elokuvia, joissa on jo ennestään minulle tuttuja näyttelijöitä. Saatankin päättää katsoa jonkin elokuvan ihan vain sen takia, lukematta edes esittelytekstiä, että kyseinen näyttelijänä on siinä. Tällä keinolla olenkin löytänyt kaikista mielenkiintoisimmat elokuvat viime aikoina.
Toisaalta taas jos huomaan elokuvan olevan luokiteltu kauhuleffaksi, jätän sen hyvin todennäköisesti katsomatta, ihan sama sitten kuinka mielenkiintoinen esittelyteksti tai traileri elokuvalla onkin. Mielstäni kauhuleffat kun eivät ole ollenkaan pelottavia, ne ovat korkeintaan ällöttäviä.
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
PLE, mikä ihme se on?
PLE eli Personal Learning Environment on henkilökohtainen oppimisympäristö, jossa tietotekniikkaa voi hyödyntää tehokkaasti. Se on nykyaikaa, helppo saada ja helpottaa yhteydenpitoa muihin opiskelijoihin ja opettajiin. PLE tukee omaa oppimista ja omia tavoitteita. Oma osaaminen tehdään helposti jaettavaksi ja siten näkyväksi sosiaalisen median välineitä käyttäen esim. blogit.
Oppimisympäristön avulla opiskelija osoittaa osaamisensa ja PLEn avulla osaamisen voikin osoittaa monipuolisesti. Ja koska PLE on jatkuvasti muuttuva ja päivittyvä, se on aina ajantasalla. Jokaisen opiskelijan oppimisympäristö on erilainen, koska PLEn muoto ja sisältö rakentuvat erilaisiksi riippuen taidoista, innostuksesta ja käytettävästä ajasta.
Jotta PLEn rakentaminen olisi mielekästä tulee työkalujen olla yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä, vaikka PLEn tekeminen opettaakin siinä sivussa tietotekniikkaa ja välineiden käyttöä. Eihän kukaan jaksa tapella sellaisten välineiden kanssa loputtomiin, joita olisi vaikea käyttää...
PLEssä kätevää on, että kaikki tehdyt tehtävät ovat samassa paikassa nähtävissä, ja tehtävät pysyvät tallessa kun niitä ei tarvitse levitellä moneen paikkaan.
Tosin huonojakin puolia PLEstä löytyy; PLEssä kaikki tuotokset ovat kaikkien (tai tietyn ryhmän) nähtävissä, vaikka opiskelija itse määritteleekin sisällön, avoimuuden ja käyttäjät. Näin myös niistä henkilökohtaisista jutuista, joita ei haluaisi jakaa kuin korkeintaan tehtävän arvioijalle, tulee julkisia ja kaikkien nähtävissä olevia. Tämä saattaakin vaikuttaa joskus tehtävän tekemiseen; mieluummin jättää jotain kokonaan pois, kuin antaisi sen kaikkien nähtäville.
Pääasiassa PLE on kuitenkin hyvä juttu.
Oppimisympäristön avulla opiskelija osoittaa osaamisensa ja PLEn avulla osaamisen voikin osoittaa monipuolisesti. Ja koska PLE on jatkuvasti muuttuva ja päivittyvä, se on aina ajantasalla. Jokaisen opiskelijan oppimisympäristö on erilainen, koska PLEn muoto ja sisältö rakentuvat erilaisiksi riippuen taidoista, innostuksesta ja käytettävästä ajasta.
Jotta PLEn rakentaminen olisi mielekästä tulee työkalujen olla yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä, vaikka PLEn tekeminen opettaakin siinä sivussa tietotekniikkaa ja välineiden käyttöä. Eihän kukaan jaksa tapella sellaisten välineiden kanssa loputtomiin, joita olisi vaikea käyttää...
PLEssä kätevää on, että kaikki tehdyt tehtävät ovat samassa paikassa nähtävissä, ja tehtävät pysyvät tallessa kun niitä ei tarvitse levitellä moneen paikkaan.
Tosin huonojakin puolia PLEstä löytyy; PLEssä kaikki tuotokset ovat kaikkien (tai tietyn ryhmän) nähtävissä, vaikka opiskelija itse määritteleekin sisällön, avoimuuden ja käyttäjät. Näin myös niistä henkilökohtaisista jutuista, joita ei haluaisi jakaa kuin korkeintaan tehtävän arvioijalle, tulee julkisia ja kaikkien nähtävissä olevia. Tämä saattaakin vaikuttaa joskus tehtävän tekemiseen; mieluummin jättää jotain kokonaan pois, kuin antaisi sen kaikkien nähtäville.
Pääasiassa PLE on kuitenkin hyvä juttu.
lauantai 5. marraskuuta 2011
Pelailua
Eilen meillä koulussa oli pelipäivä ja tarkoituksenahan oli pelata, ja siinä sivussa tutustua pelien ihmeelliseen maailmaan.
Ja se mitä tuosta pelaamisesta sitten opinkaan on se tosiseikka, että pelaaminen on paljon hauskempaa silloin jos vastustaja pelaa suunnilleen samalla tasolla kuin sinä itse. Ja eilen kun pelattiin Haloa, niin tyttöjen kanssa pystyi vielä pelaamaan. Mutta kun sitten pelasin vähän aikaa Tonia vastaan, huomasin vain olevani kuollut noin kahden sekunnin välein...
Yllätyin suuresti siitä kuinka hyvin osasin ohjaimella liikkuakaan, mutta ehkäpä noin viiden vuoden takaisesta kavereiden kanssa parista monen tunnin putkeen pelaamis kerrasta oli sittenkin jotain hyötyä. Tai sitten on vain niin, että kun kerran opit ohjainta kunnolla käyttämään ja sillä liikkumaan, niin osaat sen taidon sitten koko loppu elämän...
Ja sitten se toinen peli, jota pelasin ja jonka nimestä mulla ei ole hajuakaan, oli hyvin hauska, vaikka en tiennytkään mitä siinä olisi pitänyt edes tehdä. Mutta se tuskin oli mikään ihmekään, etten tiennyt mitä siinä tehtiin kun tulin peliin mukaan kesken pelin.
Joka tapauksessa päivä oli mukava ja ehkäpä tälläisia päiviä voisi olla joskus tulevaisuudessakin. Ehkäpä taas viiden vuoden päästä...kuka tietää...
Ja se mitä tuosta pelaamisesta sitten opinkaan on se tosiseikka, että pelaaminen on paljon hauskempaa silloin jos vastustaja pelaa suunnilleen samalla tasolla kuin sinä itse. Ja eilen kun pelattiin Haloa, niin tyttöjen kanssa pystyi vielä pelaamaan. Mutta kun sitten pelasin vähän aikaa Tonia vastaan, huomasin vain olevani kuollut noin kahden sekunnin välein...
Yllätyin suuresti siitä kuinka hyvin osasin ohjaimella liikkuakaan, mutta ehkäpä noin viiden vuoden takaisesta kavereiden kanssa parista monen tunnin putkeen pelaamis kerrasta oli sittenkin jotain hyötyä. Tai sitten on vain niin, että kun kerran opit ohjainta kunnolla käyttämään ja sillä liikkumaan, niin osaat sen taidon sitten koko loppu elämän...
Ja sitten se toinen peli, jota pelasin ja jonka nimestä mulla ei ole hajuakaan, oli hyvin hauska, vaikka en tiennytkään mitä siinä olisi pitänyt edes tehdä. Mutta se tuskin oli mikään ihmekään, etten tiennyt mitä siinä tehtiin kun tulin peliin mukaan kesken pelin.
Joka tapauksessa päivä oli mukava ja ehkäpä tälläisia päiviä voisi olla joskus tulevaisuudessakin. Ehkäpä taas viiden vuoden päästä...kuka tietää...
torstai 3. marraskuuta 2011
Pelit nuorisotyössä
Itse en sanoisi olevani kiinnostunut tästä aiheesta, enkä myöskään sanoisini innostuneeni asiasta. Tästä loistavana todisteena se, että, kun tehtävään liittyen piti lukea aiheeseen liittyvä opinnäytetyö, kirjaimellisesti nukahdin sitä lukiessani.
Kuitenkin olen sitä mieltä, että peleihin keskittynyt nuorisotalo on hyvä idea. Se voisi tuoda nyt jo nuorisotaloilla käyvien nuorien lisäksi toimintaan mukaan nuoria, jotka muuten eivät nuorisotaloilla kävisi ja näin toimia myös sosiaalisena vahvistajana. Kyseisillä nuorisotaloilla toimivien nuorisotyöntekijöiden tulisi olla perillä peleistä ja niiden maailmoista. Tälläinen nuorisotalo toisi talolle varmasti mukanaan myös sellaisia nuoria, jotka haluaisivat pelejä pelata, mutta joilla ei ole mahdollisuuksia pelata, koska heillä ei ole tarvittavia laitteita. uskonkin, että peleihin keskittyneet nuorisotalot tulevat tulevaisuudessa leviämään myös muuallekin Suomeen kuin Helsinkiin, jossa tälläinen talo jo onkin.
Kuitenkin olen sitä mieltä, että peleihin keskittynyt nuorisotalo on hyvä idea. Se voisi tuoda nyt jo nuorisotaloilla käyvien nuorien lisäksi toimintaan mukaan nuoria, jotka muuten eivät nuorisotaloilla kävisi ja näin toimia myös sosiaalisena vahvistajana. Kyseisillä nuorisotaloilla toimivien nuorisotyöntekijöiden tulisi olla perillä peleistä ja niiden maailmoista. Tälläinen nuorisotalo toisi talolle varmasti mukanaan myös sellaisia nuoria, jotka haluaisivat pelejä pelata, mutta joilla ei ole mahdollisuuksia pelata, koska heillä ei ole tarvittavia laitteita. uskonkin, että peleihin keskittyneet nuorisotalot tulevat tulevaisuudessa leviämään myös muuallekin Suomeen kuin Helsinkiin, jossa tälläinen talo jo onkin.
Radio kanavien vertailua
Radio kanava numero 1: NRJ
- hyvää musiikkia (ainakin suurin osa)
- mainoksia n. 5 min vartissa (ainakin melkeen)
- kanava/ ohjelmatunnuksia yhtenään
-lyhyet juonnot
Radio kanava numero 2: ?
- ruotsinkielistä puhetta / keskustelua
-ei musiikkia
- mielenkiintoisen kuulosta, vaikkei mitää ymmärtänytkään
-tätä voisi hyvin kuunnella taustalla
Radio kaanava numero 3: Radio Rock
-pelkkää musiikkia (johtunee kuuntelu ajasta)
-kanavatunnuksia vähän väliä
- omaa kanavaa mainostavat mainokset
Näistä kolmesta kanavasta kuuntelisin ehkä mieluiten NRJ:tä, koska se oli näistä kolmesta ainut kanava, jolta tuli oikeasti hyvää musiikkia (ainakin suurimmaksi osaksi). Tämän kanavan huono puoli ovat yhtenään tulevatat mainokset, joita ei todellakaan jaksaisi kuunnella, jos kanavaa kuuntelisi hiukankin pidempään (eli mainosten kohdalla vaihtaisin kyllä aina kanavaa). Hyvää tässä kanavassa oli, hyvän musiikin lisäksi, lyhyet ja selkeät juonnot, joissa sanottiin kaikki oleellinen soivista kappaleista ja jätettiin turhanpäiväiset höpötykset pois. Tätä kanavaa kuunnellessa varmasti tiesi mitä kanavaa kuunteli, kiitos joka välissä tulleiden kanavatunnusten. Tämä kanava sopii sellaiselle, joka tykkää kuunnella menevää musiikkia, mutta joka ei kyllästy heti yhtenään soiviin mainoksiin.
Ruotsinkielinen puhe/keskustelu kanava (jonka nimeä en saanut missään vaiheessa selville) oli todella mielenkiintoisen kuuloinen, mikä sinänsä on todellinen ihme, koska yleensä en jaksa kuunnella sellaisia kanavia yhtään, joilla on pelkkää puhetta. En osaa sanoa mikä tästä kanavasta teki mielenkiintoisen, oliko se se kieli (vaikkei siitä mitään oikeastaan ymmärtänytkään, tai ehkä juuri siksi ??), vai sitten se tunne, kuin keskustelijat olisivat olleet samassa huoneessa ihan siinä vieressä puhumassa. Tämä kanava sopisi hyvin taustalle rikkomaan hiljaisuutta.
Radio Rock:sta en oikeastaan keksi mitään sanottavaa. Ainut tämän kanavan hyvä puoli taisi olla se, että kanavalta tuli pelkkää musiikkia, mikä sekin taisi johtua vain kuuntelu ajasta. ? Tätäkään kanavaa kuunnellessa ei voinut erehtyä siitä mitä kanavaa kuuntelee, koska kanavatunnuksia tuli taas vähän väliä (vähempikin varmaan riittäisi). Ehkä toinen hyvä puoli oli se, ettei mainoksia ollut (paitsi omaa kanavaa mainostavat). Tämäkin kanava sopii hyvin taustahälinäksi, muuten tuskin kuuntelisin.
Mutta tämähän on vain mun mielipiteeni, joten en halua kuulla minkäänlaisia vastaväitteitä tästä asiasta. Mielipide asioistahan on turha kiistellä! Muodostakaa itse oma mielipiteenne, ei mua tarvitse uskoa tässä asiassa... :D
- hyvää musiikkia (ainakin suurin osa)
- mainoksia n. 5 min vartissa (ainakin melkeen)
- kanava/ ohjelmatunnuksia yhtenään
-lyhyet juonnot
Radio kanava numero 2: ?
- ruotsinkielistä puhetta / keskustelua
-ei musiikkia
- mielenkiintoisen kuulosta, vaikkei mitää ymmärtänytkään
-tätä voisi hyvin kuunnella taustalla
Radio kaanava numero 3: Radio Rock
-pelkkää musiikkia (johtunee kuuntelu ajasta)
-kanavatunnuksia vähän väliä
- omaa kanavaa mainostavat mainokset
Näistä kolmesta kanavasta kuuntelisin ehkä mieluiten NRJ:tä, koska se oli näistä kolmesta ainut kanava, jolta tuli oikeasti hyvää musiikkia (ainakin suurimmaksi osaksi). Tämän kanavan huono puoli ovat yhtenään tulevatat mainokset, joita ei todellakaan jaksaisi kuunnella, jos kanavaa kuuntelisi hiukankin pidempään (eli mainosten kohdalla vaihtaisin kyllä aina kanavaa). Hyvää tässä kanavassa oli, hyvän musiikin lisäksi, lyhyet ja selkeät juonnot, joissa sanottiin kaikki oleellinen soivista kappaleista ja jätettiin turhanpäiväiset höpötykset pois. Tätä kanavaa kuunnellessa varmasti tiesi mitä kanavaa kuunteli, kiitos joka välissä tulleiden kanavatunnusten. Tämä kanava sopii sellaiselle, joka tykkää kuunnella menevää musiikkia, mutta joka ei kyllästy heti yhtenään soiviin mainoksiin.
Ruotsinkielinen puhe/keskustelu kanava (jonka nimeä en saanut missään vaiheessa selville) oli todella mielenkiintoisen kuuloinen, mikä sinänsä on todellinen ihme, koska yleensä en jaksa kuunnella sellaisia kanavia yhtään, joilla on pelkkää puhetta. En osaa sanoa mikä tästä kanavasta teki mielenkiintoisen, oliko se se kieli (vaikkei siitä mitään oikeastaan ymmärtänytkään, tai ehkä juuri siksi ??), vai sitten se tunne, kuin keskustelijat olisivat olleet samassa huoneessa ihan siinä vieressä puhumassa. Tämä kanava sopisi hyvin taustalle rikkomaan hiljaisuutta.
Radio Rock:sta en oikeastaan keksi mitään sanottavaa. Ainut tämän kanavan hyvä puoli taisi olla se, että kanavalta tuli pelkkää musiikkia, mikä sekin taisi johtua vain kuuntelu ajasta. ? Tätäkään kanavaa kuunnellessa ei voinut erehtyä siitä mitä kanavaa kuuntelee, koska kanavatunnuksia tuli taas vähän väliä (vähempikin varmaan riittäisi). Ehkä toinen hyvä puoli oli se, ettei mainoksia ollut (paitsi omaa kanavaa mainostavat). Tämäkin kanava sopii hyvin taustahälinäksi, muuten tuskin kuuntelisin.
Mutta tämähän on vain mun mielipiteeni, joten en halua kuulla minkäänlaisia vastaväitteitä tästä asiasta. Mielipide asioistahan on turha kiistellä! Muodostakaa itse oma mielipiteenne, ei mua tarvitse uskoa tässä asiassa... :D
Radio
Ylex 2.11.2011
17.30.00 juonto: edellisen biisin esittely ja nyt popuutiset
17.30.26 ohjelmatunnus: popuutiset
17.30.33 popuutiset: aiheina levynjulkaisu, treffimarkkinat, ooppera, DMX keikka
17.33.17 ohjelmatunnus: oma lista
17.33.25 Coldplay - The Scientist
17.37.29 juonto: edellisen biisin esittely,Oma lista -ohjelman mainostusta, Coldplayn myöhemmin kanavalla tulevan levynjulkkari keikan mainostusta ja seuraavan biisin esittely
17.38.24 biisi: Coldplay - Speed of sound
17.42.36 juonto: edellisen biisin esittely, Coldplayn myöhemmin kanavalla tulevan levynjulkkarikeikan mainostusta ja viimeisen Oma lista -tekijän lista nyt
17.43.06 haastattelu: viimeinen Oma lista -tekijä Annika lapsuudenystävästä, jolle lista on tehty ja listan kappaleista
17.44.35 juonto: seuraavan kappaleen esittely
17.44.47 ohjelmatunnus: oma lista
17.44.49 biisi: Daddy DJ - Daddy DJ
17.47.52 juonto: Annikan omasta listasta ja omat muistelut edellisestä kappaleesta, seuraavan kappaleen ja tulevan esittelyä
17.48.37 biisi: Enigma - Gravity of love
17.52.12 juonto: edellisen kappaleen esittely, studioon tullut Toni kertoo kohta alkavasta ohjelmasta, seuraavan kappaleen esittely
17.52.57 biisi: Basic Element - Ride
17.56.29 kanavatunnus: Ylex
17.56.33 biisi: Chicane (+) Bryan Adams - Don´t give up
17.59.43 juonto: edellisen kappaleen esittely, nyt tuleva ohjelma ja uutiset
18.00.05 ohjelmatunnus: uutiset
18.00.08 uutiset: toimittajana Aleksi Hakala, aiheina angry birds, taksin käyttäminen lisääntynyt nuorilla
18.01.03 ohjelmatunnus: uutiset
18.01.05 uutiset: aiheina lentoturma (jääkiekkojoukkue), Kreikka
18.02.04 ohjelmatunnus: sää ja sää
18.02.35 ohjelmatunnus: uuden musiikin iltavuoro
18.02.44 juonto: seuraavan kappaleen esittely
18.03.00 biisi: El Presidente - Without out
18.07.30 juonto: edellisen kappaleen esittely, seuraavan kappaleen esittely
18.08.20 biisi: ?
18.10.37 juonto: edellisen kappaleen bändistä, seuraavan kappaleen esittely, ohjelmasta kertomista, uusi musiikki, tuleva vieras Jontti
18.12.50 kanavatunnus: Ylex, nyt uutuus
18.12.58 biisi: Mikki Kauste - Tie
18.15.58 juonto: edellisen kappaleen esittely, sen esiintyjästä, Egotrippi, sunnuntain ohjelmasta mainostusta, seuraavan kappaleen esittely
18.18.02 biisi: Lassi Valtonen - Pispala
18.20.26 juonto: edellisen kappaleen esittely, tulevan keikan mainostus
18.20.57 mainos
18.21.26 biisi: ?
18.24.21 juonto: jäätelöautoista ja edellisestä kappaleesta, jonkun julkaistavasta levystä
18.26.11 nauhoitettu haastattelu: tulevasta levystä
18.27.26 ohjelmatunnus: uuden musiikin iltavuoro
18.27.32 biisi: ?
Sanoisin, että enemmän taisi olla tuossa tunnissa musiikkia kuin puhetta, mutta hyvä niin. Juonnoissa keskityttiin lähinnä vain kappaleiden esittelyihin ja tulevien kanavalta kuultavien keikkojen mainostusta. Myös haastattelut olivat lähinnä jonkun mielipiteitä kyseisistä kappaleista.vain uutiset olivat poikkeus tähän.
Ensimmäisen puolituntisen musiikki oli suoraan kuin jonkun henkilön toivelistalta (mutta niinhän se periaatteessa olikin) ja toisen puolituntinen taas musiikkia mitä ei ole radiossa vielä tainnut vielä koskaan soidakaan eli ihan uutta ja tällä kertaa jopa ihan oikeasti.
Ohjelma voisi olla suunnattu lähinnä nuorekkaille ihmisille tai miksei kenelle tahansa, joka haluaa kuulla jotain muuta kuin iskelmää...
17.30.00 juonto: edellisen biisin esittely ja nyt popuutiset
17.30.26 ohjelmatunnus: popuutiset
17.30.33 popuutiset: aiheina levynjulkaisu, treffimarkkinat, ooppera, DMX keikka
17.33.17 ohjelmatunnus: oma lista
17.33.25 Coldplay - The Scientist
17.37.29 juonto: edellisen biisin esittely,Oma lista -ohjelman mainostusta, Coldplayn myöhemmin kanavalla tulevan levynjulkkari keikan mainostusta ja seuraavan biisin esittely
17.38.24 biisi: Coldplay - Speed of sound
17.42.36 juonto: edellisen biisin esittely, Coldplayn myöhemmin kanavalla tulevan levynjulkkarikeikan mainostusta ja viimeisen Oma lista -tekijän lista nyt
17.43.06 haastattelu: viimeinen Oma lista -tekijä Annika lapsuudenystävästä, jolle lista on tehty ja listan kappaleista
17.44.35 juonto: seuraavan kappaleen esittely
17.44.47 ohjelmatunnus: oma lista
17.44.49 biisi: Daddy DJ - Daddy DJ
17.47.52 juonto: Annikan omasta listasta ja omat muistelut edellisestä kappaleesta, seuraavan kappaleen ja tulevan esittelyä
17.48.37 biisi: Enigma - Gravity of love
17.52.12 juonto: edellisen kappaleen esittely, studioon tullut Toni kertoo kohta alkavasta ohjelmasta, seuraavan kappaleen esittely
17.52.57 biisi: Basic Element - Ride
17.56.29 kanavatunnus: Ylex
17.56.33 biisi: Chicane (+) Bryan Adams - Don´t give up
17.59.43 juonto: edellisen kappaleen esittely, nyt tuleva ohjelma ja uutiset
18.00.05 ohjelmatunnus: uutiset
18.00.08 uutiset: toimittajana Aleksi Hakala, aiheina angry birds, taksin käyttäminen lisääntynyt nuorilla
18.01.03 ohjelmatunnus: uutiset
18.01.05 uutiset: aiheina lentoturma (jääkiekkojoukkue), Kreikka
18.02.04 ohjelmatunnus: sää ja sää
18.02.35 ohjelmatunnus: uuden musiikin iltavuoro
18.02.44 juonto: seuraavan kappaleen esittely
18.03.00 biisi: El Presidente - Without out
18.07.30 juonto: edellisen kappaleen esittely, seuraavan kappaleen esittely
18.08.20 biisi: ?
18.10.37 juonto: edellisen kappaleen bändistä, seuraavan kappaleen esittely, ohjelmasta kertomista, uusi musiikki, tuleva vieras Jontti
18.12.50 kanavatunnus: Ylex, nyt uutuus
18.12.58 biisi: Mikki Kauste - Tie
18.15.58 juonto: edellisen kappaleen esittely, sen esiintyjästä, Egotrippi, sunnuntain ohjelmasta mainostusta, seuraavan kappaleen esittely
18.18.02 biisi: Lassi Valtonen - Pispala
18.20.26 juonto: edellisen kappaleen esittely, tulevan keikan mainostus
18.20.57 mainos
18.21.26 biisi: ?
18.24.21 juonto: jäätelöautoista ja edellisestä kappaleesta, jonkun julkaistavasta levystä
18.26.11 nauhoitettu haastattelu: tulevasta levystä
18.27.26 ohjelmatunnus: uuden musiikin iltavuoro
18.27.32 biisi: ?
Sanoisin, että enemmän taisi olla tuossa tunnissa musiikkia kuin puhetta, mutta hyvä niin. Juonnoissa keskityttiin lähinnä vain kappaleiden esittelyihin ja tulevien kanavalta kuultavien keikkojen mainostusta. Myös haastattelut olivat lähinnä jonkun mielipiteitä kyseisistä kappaleista.vain uutiset olivat poikkeus tähän.
Ensimmäisen puolituntisen musiikki oli suoraan kuin jonkun henkilön toivelistalta (mutta niinhän se periaatteessa olikin) ja toisen puolituntinen taas musiikkia mitä ei ole radiossa vielä tainnut vielä koskaan soidakaan eli ihan uutta ja tällä kertaa jopa ihan oikeasti.
Ohjelma voisi olla suunnattu lähinnä nuorekkaille ihmisille tai miksei kenelle tahansa, joka haluaa kuulla jotain muuta kuin iskelmää...
keskiviikko 2. marraskuuta 2011
Kuvankäsittelyä osa 2
Tässä ois hieman kuvankäsittely tunnin aikaansaannoksia. Siis tuo yläpalkin kuva ja tämä...
tiistai 1. marraskuuta 2011
Kuvankäsittelyä
Osasin joskus kauan sitten käyttää jotakin kuvankäsittelyohjelmaa kohtuullisen hyvin. Tuolloin kuville on tehty vaikka mitä. Ainakin kuvan koon muuttaminen, rajaaminen, kallistaminen ja taivuttaminen kuulostavat hyvinkin tutuilta. Muistan myös, että olen joskus lisännyt kuvaan jotain tai vaihtanut taustan. Ehkäpä yhdistin kaksi kuvaa? No ainakin olen värittänyt mustavalkoisia kuvia!
Mutta kuten jo mainitsin, nämä asiat olen tehnyt joskus kauan sitten, mikä tarkoittaa sitä, että luultavasti enää en osaa niitä tehdä. Joten tavoitteenani voisi ollakin, että opettelisin nuo asiat uudestaan (tai ainakin suurimman osan niistä).
Ylipäätänsäkin kuvan laadun parantaminen voisi olla todella hyödyllinen taito jo suurinta osaa vapaa-ajalla otettuja kuvia ajatellen. Suurin osa noista kuvista kun on enemmän tai vähemmän epätarkkoja.
Huomista päivää ja sen mukanaan tuomaa kuvankäsittelyä mielenkiinnolla odottaen...
Mielenkiintosia kuvia... tai sitten ei...
<iframe src="https://docs.google.com/present/embed?id=d5h57zp_9g3fwztcg" frameborder="0" width="410" height="342"></iframe>
Mutta kuten jo mainitsin, nämä asiat olen tehnyt joskus kauan sitten, mikä tarkoittaa sitä, että luultavasti enää en osaa niitä tehdä. Joten tavoitteenani voisi ollakin, että opettelisin nuo asiat uudestaan (tai ainakin suurimman osan niistä).
Ylipäätänsäkin kuvan laadun parantaminen voisi olla todella hyödyllinen taito jo suurinta osaa vapaa-ajalla otettuja kuvia ajatellen. Suurin osa noista kuvista kun on enemmän tai vähemmän epätarkkoja.
Huomista päivää ja sen mukanaan tuomaa kuvankäsittelyä mielenkiinnolla odottaen...
Mielenkiintosia kuvia... tai sitten ei...
<iframe src="https://docs.google.com/present/embed?id=d5h57zp_9g3fwztcg" frameborder="0" width="410" height="342"></iframe>
Kalenteri
Nyt on sitten oma kalenterikin tehty. Vaikuttaa hyvin helppokäyttöiseltä ohjelmalta. Sainkin tehtyä tämän viikon osalta kalenteri merkinnät hyvin nopeasti ja helposti. Nyt aloin vaan toivomaan, että mulla ois jotain menoja koulujuttujen lisäks, että tuosta kalenterista olisi jotain hyötyäkin. Pitäis varmaan hankkia koulun ulkopuolellakin elämä... ehkä...
maanantai 31. lokakuuta 2011
qr koodi
Mulla ei ole paljon sanottavaa näistä koodeista, koska omalla puhelimellani en niitä pysty skannaamaan. Eli itselläni ei ole näistä minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta. Voin vain sanoa sen mitä olen kuullut. Suurin osa ihmisistä, jotka näistä koodeista ovat puhuneet ovat niitä kehuneet. Mutta vastaan on tullut myös niitä, jotka eivät tykkää qr koodeista yhtään.
Esimerkiksi kun matkustin syyslomallani junalla, niin kyseisen junan konduktööri suorastaan kirosi koko touhun ja totesi, että näiden koodien skannaaminen on liian hidasta. Niin nykyäänhän junalipuissa on nämä koodit, mutta silti konduktöörit leimaavat lipun vanhalla systeemillä. Ja ainoastaan puhelimissa olevien lippujen qr koodit he joutuvat pakosta skannaamaan. Ja voin sanoa, että sen huomasi, ettei kyseinen konduktööri ainakaan yhtään tykännyt tästä uudistuksesta...
Google docs osa 2
Tällä kertaa tää näyttää jopa toimivan ja pitkän tappelun jälkeen onnistuin tekemäänkin jotain...
Joten tässä ois teille vähän kuvia
<iframe src="https://docs.google.com/present/embed?id=d5h57zp_1g2dct5cw" frameborder="0" width="410" height="342"></iframe>
Joten tässä ois teille vähän kuvia
<iframe src="https://docs.google.com/present/embed?id=d5h57zp_1g2dct5cw" frameborder="0" width="410" height="342"></iframe>
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
Sosiaalinen ohjaaminen verkossa
Eli tehtävä 6:
Miten sosiaalinen kontakti onnistuu verkon avulla? Miksi nuorisotyön tulisi siirtyä verkkoon?
Mitä vahvuuksia sinulla on verkkonuorisotyötä ajatellen (harrastuksia, taitoja, kiinnostusta, komemusta) ?
Jotkut asiat ovat huomattavasti helpompia verkon avulla, esimerkiksi vaikka omista asioista puhuminen. Joskus on helpompaa avautua täysin tuntemattomalle henkilölle nimettömänä verkosssa kuin, että puhuisi kasvotusten tutulleen (tai tuntemattomalle). Verkossa omista henkilökohtaisista asioista puhuminen on helpompaa, koska ei ole pakko kertoa nimeään eikä taustaansa. Asiaankin päästään suorempaa kuin kasvotusten puhuttaessa. Varsinkin ongelmista puhuttaessa on hyvä kun ei tarvitse kertoa kuka on, silloin on helpompi avautua ja vaikeatkin asiat ja kokemukset on helpompi tuoda esille.
Verkosta myös yleensä löytää sen henkilön joka kuuntelee, mikä ei välttämättä aina tosielämässä toteudu.
Tietenkin verkon avulla keskustellessakin on omat ongelmansa. Kun keskustellaan nimettömänä apua vaativista ongelmista, ei voi olla koskaan täysin varma menikö apu oikeasti perille. Ja, että keskusteleminen ylipäätänsäkään onnistuisi tarvitaan toimivat laitteet ja yhteydet.
Verkon avulla on myös mahdollista tavoittaa ne nuoret, joit ei muilla tahoilla tavoiteta. Verkossa nimettömä esiintyminen mahdollistaa myös sen, että jopa ujot ja arat nuoret uskaltavat tuoda mielipiteitään esiin.
Omista vahvuuksistani sanoisin, että kiinnostusta löytyy, taitoja ja kokemuksia ei.
Mielenkiintoista luettavaa: tästä
Kuva lähtöisin: http://www.kouvola.fi/palvelut/nuoriso/perusnuorisotyo/verkkonuorisotyo.html
Miten sosiaalinen kontakti onnistuu verkon avulla? Miksi nuorisotyön tulisi siirtyä verkkoon?
Mitä vahvuuksia sinulla on verkkonuorisotyötä ajatellen (harrastuksia, taitoja, kiinnostusta, komemusta) ?
Jotkut asiat ovat huomattavasti helpompia verkon avulla, esimerkiksi vaikka omista asioista puhuminen. Joskus on helpompaa avautua täysin tuntemattomalle henkilölle nimettömänä verkosssa kuin, että puhuisi kasvotusten tutulleen (tai tuntemattomalle). Verkossa omista henkilökohtaisista asioista puhuminen on helpompaa, koska ei ole pakko kertoa nimeään eikä taustaansa. Asiaankin päästään suorempaa kuin kasvotusten puhuttaessa. Varsinkin ongelmista puhuttaessa on hyvä kun ei tarvitse kertoa kuka on, silloin on helpompi avautua ja vaikeatkin asiat ja kokemukset on helpompi tuoda esille.
Verkosta myös yleensä löytää sen henkilön joka kuuntelee, mikä ei välttämättä aina tosielämässä toteudu.
Tietenkin verkon avulla keskustellessakin on omat ongelmansa. Kun keskustellaan nimettömänä apua vaativista ongelmista, ei voi olla koskaan täysin varma menikö apu oikeasti perille. Ja, että keskusteleminen ylipäätänsäkään onnistuisi tarvitaan toimivat laitteet ja yhteydet.
Verkon avulla on myös mahdollista tavoittaa ne nuoret, joit ei muilla tahoilla tavoiteta. Verkossa nimettömä esiintyminen mahdollistaa myös sen, että jopa ujot ja arat nuoret uskaltavat tuoda mielipiteitään esiin.
Omista vahvuuksistani sanoisin, että kiinnostusta löytyy, taitoja ja kokemuksia ei.
Mielenkiintoista luettavaa: tästä
perjantai 28. lokakuuta 2011
Turhuuksien turhuutta
Tehtävähän oli seuraava: Lue kavereidesi fb-sivuja. Mitkä asiat häiritsevät, mitä juttuja ei ehkä pitäisi
julkaista? Mistä jutuista tulee sinulle hieman kummallinen olo?
Kavereideni juttuja lukiessani huomasin, että kavereideni jutut ovat vielä suhteellisen järkevää tavaraa. Mikään ei tällä kertaa alkanut kovin paljoa ärsyttää tai häiritä. On olemassa kuitenkin niitäkin henkilöitä jotka päivittävät tilaansa kymmeniä kertoja päivässä ja vielä täysin turhanpäiväisillä jutuilla, jotka eivät kiinnosta edes ketään...
Myös toisten haukkumiset ja nolaamiset yms. voisi jättää alunperinkin kirjoittamatta. Ja kaiken turhuuden huippu ovat ketjuviestit joissa sanotaan "ellet lisää tätä seinällesi niin ja niin monessa minuutissa, niin huono onni seuraa sinua koko vuoden" (tai jotain vastaavaa). Ja tottakai suurin osa viestin lukeneista sitten myös lisää sen, eikä välttämättä ole edes lukenut koko viestiä!
Ja juuri näissä asioissa on se suurin syy miksi jaksan lukea fb-päivityksiä niin harvoin. Joten jotain rajaa sentään fb-päivityksiinkin!
Kavereideni juttuja lukiessani huomasin, että kavereideni jutut ovat vielä suhteellisen järkevää tavaraa. Mikään ei tällä kertaa alkanut kovin paljoa ärsyttää tai häiritä. On olemassa kuitenkin niitäkin henkilöitä jotka päivittävät tilaansa kymmeniä kertoja päivässä ja vielä täysin turhanpäiväisillä jutuilla, jotka eivät kiinnosta edes ketään...
Myös toisten haukkumiset ja nolaamiset yms. voisi jättää alunperinkin kirjoittamatta. Ja kaiken turhuuden huippu ovat ketjuviestit joissa sanotaan "ellet lisää tätä seinällesi niin ja niin monessa minuutissa, niin huono onni seuraa sinua koko vuoden" (tai jotain vastaavaa). Ja tottakai suurin osa viestin lukeneista sitten myös lisää sen, eikä välttämättä ole edes lukenut koko viestiä!
Ja juuri näissä asioissa on se suurin syy miksi jaksan lukea fb-päivityksiä niin harvoin. Joten jotain rajaa sentään fb-päivityksiinkin!
Reetta suunnistaa
Tässä videossa Reetta suunnistaa. Alussa Reetta näyttää reitin mistä aikoo mennä ja lopussa Reetta näyttää reitin mistä oikeasti kulki.
Luomisen tuskaa
Kun tehtävänä oli kuvata kaksi videota ja laittaa ne youtubeen ja sitten upottaa ne blogiin, niin voisi luulla, että helppo homma. Mutta ei se ollutkaan...
Ainainen totuushan on, että kun jotain pitäisi tietokoneella tehdä, niin aina menee jokin pieleen. Milloin jokin ohjelma ei toimi, ohjelma kaatuu tai muuten vaan takkuaa, ladattavat tiedostot on väärässä muodossa jne...
Ja kun vielä tämän kaiken päälle lisätään se ettei muista miten ohjelma toimii ja mistä sai mitäkin tehtyä, niin mitäpä muutakaan voisi seurata kuin se, että kaikilla on taas niin mukavaa... Ja aikaa menee vaikka kuinka kauan, niin myös tällä kertaa.
Eikä toisen videon muokkausvaiheessa yhtään auttanut, että ensimmäiselle videolle oli jo tehnyt samoja asioita! Voi tätä ihanaa luomisen tuskaa, kun välillä tuntuu ettei mikään toimi niin kuin pitäisi. Kauan meni, mutta valmista siitä tuli... loppujen lopuksi :D
Ainainen totuushan on, että kun jotain pitäisi tietokoneella tehdä, niin aina menee jokin pieleen. Milloin jokin ohjelma ei toimi, ohjelma kaatuu tai muuten vaan takkuaa, ladattavat tiedostot on väärässä muodossa jne...
Ja kun vielä tämän kaiken päälle lisätään se ettei muista miten ohjelma toimii ja mistä sai mitäkin tehtyä, niin mitäpä muutakaan voisi seurata kuin se, että kaikilla on taas niin mukavaa... Ja aikaa menee vaikka kuinka kauan, niin myös tällä kertaa.
Eikä toisen videon muokkausvaiheessa yhtään auttanut, että ensimmäiselle videolle oli jo tehnyt samoja asioita! Voi tätä ihanaa luomisen tuskaa, kun välillä tuntuu ettei mikään toimi niin kuin pitäisi. Kauan meni, mutta valmista siitä tuli... loppujen lopuksi :D
Mun koulumatkani
Tässä ois video mun koulumatkastani. Ja kuten melkeen joka päivä, niin myös tällä videolla joku onnistuu säikäyttään mut...
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Voi elämä...
Verkkonuorisotyön mahdollisuudet ja haasteet
Verkkonuorisotyö on täynnä mahdollisuuksia, koska verkkonuorisotyön kenttä on todella laaja. Palveluja ja niiden tarjoajia on vaikka kuinka paljon, mutta ne ovat niin hajallaan, että tuskin kukaan tietää kuka tekee ja mitä. Ongelmana on myös kaikissa uusissa sovelluksissa mukana pysyminen. Miten pysyä askeleen edellä sen sijaan, että kuljettaisiin askel jäljessä? Suuri haaste vai jopa sula mahdottomuus... Ja tästä johtuen palveluja ylläpitäviä nuorisotyöntekijöitä pitäisikin jatkuvasti kouluttaa. Ja miten nuoret saataisiinkaan tietoisiksi kaikista tarjolla olevista palveluista, jos niiden mukana ei pysy itsekään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)