qr koodi

No tossa ois tuo mun koodini. Toivottavasti toimii, ite kun on paha sanoa toimiiko vai ei kun en pysty sitä kokeilemaan.

Mulla ei ole paljon sanottavaa näistä koodeista, koska omalla puhelimellani en niitä pysty skannaamaan. Eli itselläni ei ole näistä minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta. Voin vain sanoa sen mitä olen kuullut. Suurin osa ihmisistä, jotka näistä koodeista ovat puhuneet ovat niitä kehuneet. Mutta vastaan on tullut myös niitä, jotka eivät tykkää qr koodeista yhtään.
Esimerkiksi kun matkustin syyslomallani junalla, niin kyseisen junan konduktööri suorastaan kirosi koko touhun ja totesi, että näiden koodien skannaaminen on liian hidasta. Niin nykyäänhän junalipuissa on nämä koodit, mutta silti konduktöörit leimaavat lipun vanhalla systeemillä. Ja ainoastaan puhelimissa olevien lippujen qr koodit he joutuvat pakosta skannaamaan. Ja voin sanoa, että sen huomasi, ettei kyseinen konduktööri ainakaan yhtään tykännyt tästä uudistuksesta...

Google docs osa 2

Tällä kertaa tää näyttää jopa toimivan ja pitkän tappelun jälkeen onnistuin tekemäänkin jotain...
Joten tässä ois teille vähän kuvia

<iframe src="https://docs.google.com/present/embed?id=d5h57zp_1g2dct5cw" frameborder="0" width="410" height="342"></iframe>

Google docs

Mitähän tästä sanois????
No tää ei toimi! että näin...

Sosiaalinen ohjaaminen verkossa

Eli tehtävä 6:
Miten sosiaalinen kontakti onnistuu verkon avulla? Miksi nuorisotyön tulisi siirtyä verkkoon?
Mitä vahvuuksia sinulla on verkkonuorisotyötä ajatellen (harrastuksia, taitoja, kiinnostusta, komemusta) ?

Jotkut asiat ovat huomattavasti helpompia verkon avulla, esimerkiksi vaikka omista asioista puhuminen. Joskus on helpompaa avautua täysin tuntemattomalle henkilölle nimettömänä verkosssa kuin, että puhuisi kasvotusten tutulleen (tai tuntemattomalle). Verkossa omista henkilökohtaisista asioista puhuminen on helpompaa, koska ei ole pakko kertoa nimeään eikä taustaansa. Asiaankin päästään suorempaa kuin kasvotusten puhuttaessa. Varsinkin ongelmista puhuttaessa on hyvä kun ei tarvitse kertoa kuka on, silloin on helpompi avautua ja vaikeatkin asiat ja kokemukset on helpompi tuoda esille.
Verkosta myös yleensä löytää sen henkilön joka kuuntelee, mikä ei välttämättä aina tosielämässä toteudu.
Tietenkin verkon avulla keskustellessakin on omat ongelmansa. Kun keskustellaan nimettömänä apua vaativista ongelmista, ei voi olla koskaan täysin varma menikö apu oikeasti perille. Ja, että keskusteleminen ylipäätänsäkään onnistuisi tarvitaan toimivat laitteet ja yhteydet.
Verkon avulla on myös mahdollista tavoittaa ne nuoret, joit ei muilla tahoilla tavoiteta. Verkossa nimettömä esiintyminen mahdollistaa myös sen, että jopa ujot ja arat nuoret uskaltavat tuoda mielipiteitään esiin.

Omista vahvuuksistani sanoisin, että kiinnostusta löytyy, taitoja ja kokemuksia ei.

Mielenkiintoista luettavaa: tästä

 Kuva lähtöisin: http://www.kouvola.fi/palvelut/nuoriso/perusnuorisotyo/verkkonuorisotyo.html

Turhuuksien turhuutta

Tehtävähän oli seuraava: Lue kavereidesi fb-sivuja. Mitkä asiat häiritsevät, mitä juttuja ei ehkä pitäisi julkaista? Mistä jutuista tulee sinulle hieman kummallinen olo?

Kavereideni juttuja lukiessani huomasin, että kavereideni jutut ovat vielä suhteellisen järkevää tavaraa. Mikään ei tällä kertaa alkanut kovin paljoa ärsyttää tai häiritä. On olemassa kuitenkin niitäkin henkilöitä jotka päivittävät tilaansa kymmeniä kertoja päivässä ja vielä täysin turhanpäiväisillä jutuilla, jotka eivät kiinnosta edes ketään...
Myös toisten haukkumiset ja nolaamiset yms. voisi jättää alunperinkin kirjoittamatta. Ja kaiken turhuuden huippu ovat ketjuviestit joissa sanotaan "ellet lisää tätä seinällesi niin ja niin monessa minuutissa, niin huono onni seuraa sinua koko vuoden" (tai jotain vastaavaa). Ja tottakai suurin osa viestin lukeneista sitten myös lisää sen, eikä välttämättä ole edes lukenut koko viestiä!
Ja juuri näissä asioissa on se suurin syy miksi jaksan lukea fb-päivityksiä niin harvoin. Joten jotain rajaa sentään fb-päivityksiinkin!

Reetta suunnistaa

Tässä videossa Reetta suunnistaa. Alussa Reetta näyttää reitin mistä aikoo mennä ja lopussa Reetta näyttää reitin mistä oikeasti kulki.

Luomisen tuskaa

Kun tehtävänä oli kuvata kaksi videota ja laittaa ne youtubeen ja sitten upottaa ne blogiin, niin voisi luulla, että helppo homma. Mutta ei se ollutkaan...
Ainainen totuushan on, että kun jotain pitäisi tietokoneella tehdä, niin aina menee jokin pieleen. Milloin jokin ohjelma ei toimi, ohjelma kaatuu tai muuten vaan takkuaa, ladattavat tiedostot on väärässä muodossa jne...
Ja kun vielä tämän kaiken päälle lisätään se ettei muista miten ohjelma toimii ja mistä sai mitäkin tehtyä, niin mitäpä muutakaan voisi seurata kuin se, että kaikilla on taas niin mukavaa... Ja aikaa menee vaikka kuinka kauan, niin myös tällä kertaa.
Eikä toisen videon muokkausvaiheessa yhtään auttanut, että ensimmäiselle videolle oli jo tehnyt samoja asioita! Voi tätä ihanaa luomisen tuskaa, kun välillä tuntuu ettei mikään toimi niin kuin pitäisi. Kauan meni, mutta valmista siitä tuli... loppujen lopuksi :D

Mun koulumatkani

Tässä ois video mun koulumatkastani. Ja kuten melkeen joka päivä, niin myös tällä videolla joku onnistuu säikäyttään mut...

Voi elämä...

                                                   Minä

                                                   Suunnistusta

                                          Kaksi hyödyllistä välinettä, joita osaan käyttää

                                         Töitä  (numerolappujen keräys maaliintulijoilta)

Verkkonuorisotyön mahdollisuudet ja haasteet

Verkkonuorisotyö on täynnä mahdollisuuksia, koska verkkonuorisotyön kenttä on todella laaja. Palveluja ja niiden tarjoajia on vaikka kuinka paljon, mutta ne ovat niin hajallaan, että tuskin kukaan tietää kuka tekee ja mitä. Ongelmana on myös kaikissa uusissa sovelluksissa mukana pysyminen. Miten pysyä askeleen edellä sen sijaan, että kuljettaisiin askel jäljessä? Suuri haaste vai jopa sula mahdottomuus... Ja tästä johtuen palveluja ylläpitäviä nuorisotyöntekijöitä pitäisikin jatkuvasti kouluttaa. Ja miten nuoret saataisiinkaan tietoisiksi kaikista tarjolla olevista palveluista, jos niiden mukana ei pysy itsekään.